TUO KOTIISI HYVÄ TUOKSU!

KEINOJA ON MONIA...

Takana kansallinen Korvapuustipäivä ja Leivontaviikko - ne jos mitkään tuovat hyvää tuoksua ja ihania makujälkiä unohtamatta.
Ruokaan ja sen tuoksuihin/hajuihin suhtaudutaan tänä päivänä melko kaksijakoisesti. Mielestäni, olen siis syntynyt 60-luvulla, parasta oli kotimme rappukäytävässä leijuileva, herkullinen, monien eri ruokien tuoksusekamelska. Kun tulit koulusta tai leikkimästä, nälkä oli hirveä ja tiesit että kotona on jotain HYVÄÄ!! Jos ei kotona niin naapurilla. Meillä taisivat talon "kakarat" kuljeskella aika huolettomasti kodista toiseen ja aina sai lautasen pöydälle jos oli ruoka-aikaan paikalla, vaikka periaatteessa äidit vannottivat, että ruoka-aikaan kotiin...Valikoivia lapsia jo silloin?

Minun yksi hassuin makumuistoni (joka ei todellakaan ole varmasti niitä kuliranismin huippuja) on alakerran naapurin, Ullan (hei vaan ja terveisä;o) äidin laittamiin voileipiin. Ullan äiti oli töissä (kuten jo useimmat äidit pikkuhiljaan siihen aikaan) ja hän laittoi Ullalle aina eväsleivät kun neitokainen saapui koulusta kotiin. Leipä oli (taivaallista) hiivaleipää, en koskaan kysynyt mistä se oli peräisin, eikä kotona, 2 krs. ylempänä saatu leipä maistunut ikinä niin hyvälle. Päällä reilusti voita ja sipulimakkaraa. Sitä sitten mutustelimme maidon kanssa ja punoimme elämän juonia. Muutamia viikkoja myöhemmin Ullan äiti oli laittanut kaksi leipää lisää, joten olin paljastunut. Kiitos!
Pahin kokemukseni taas oli mummoni, joka muuten hemmoitteli minut piloille herkkuruoilla, keittämä kesäkeitto - tänä kesänä tein vasta ensimmäisen omani, hurjasti mukaellen ja pidin siitä;o)

Nämä eivät jääneet ainoiksi makumuistokseni, niitää riittää meillä kaikilla ja paljon. Pitääkin olla ja mistäs ne tulisivat jos ei anneta hajujen/tuoksujen sekä makujen olla ja elää!

Kerron vielä pienen otteen elävästä elämästä, joka sijoittuu edelliseen kotitalooni muutaman vuoden takaa:

Isännöitsijältä saapui kirje jossa kaksi naapuriamme oli valittanut siitä että meiltä tulee ruoanhajua rappukäytävään iltaisin noin klo 19.00 aikoihin. He eivät voi olla kotona, koska heille tulee paha olla. Meitä pyydettiin tarkistamaan ilmastointimme ja välttämään häiritsevää ruoantekoa.
Voitte arvata mitä vastasin? Onneksi seitsemän muuta naapuriamme viihtyivät hyvin illallispöydässämme ja saimme yhtiökokouksessa virallisen luvan laittaa viisihenkiselle perheellemme ruokaa, ilman ehtoja.
Että näin meillä, keskellä Helsinkiä ja vielä 2000 luvulla!

Nyt asiaan josta otsake mainitsee...(tästä olisi tullut huonot pisteet äikän aineessa...;o) eli olemme tehneet ensimmäisen erän huonetuoksuja, niin pitkälle kuin omista tuotteista onnistuu eli tarjolla on kahta eri tuoksua:

LAVENTELI

joka on miellyttävä, raikastava ja rentouttava tuoksu niin kylpy- kuin makuuhuoneeseenkin.


KANELI

mikä taas näin joulufriikin ajatusmaailmassa toimii hyvin pimeinä syysiltoina!



Tuoksun idea on siinä, että ne ovat kahdessa eri pullossa ja voit itse säädellä vahvuuden helposti. Niitä ei "polteta" vaan aineet sekoitetaan pienisuiseen astiaan ja sieltä tuoksu vienosti kulkeutuu haluamaasi tilaan.

Mutta nyt taas "hajuhommiin" eli 3 kg:n ahvenfilekasan kimppuu! Onneksi vielä on jäljellä rosmariinimerisuolasaippuaa joka vie kalan hajun sekä kokkailen nyt tilassa jossa ei ole naapureita;o)

Lempeää loppuviikkoa toivottavat

kalamies Höger ja Anne

SYYSPÄIVIEN ENSIMMÄINEN HERNESOPPA!

YSTÄVÄTTÄRENI JUOKSENTELI SUPPILOVAHVEROIDEN PERÄSSÄ KIRKKONUMMELAISESSA METSÄSSÄ OTSALAMPUN KANSSA EILEEN ILLALLA - JOS TAPAATTE - EI SAA AMPUA;o)


Meitä on moneksi - onneksi! Suppiskanta on selkeästi espoolaisissa metsissä jo runsaampi kun meillä idässä, Sipoossa. Täältä löytyy sekasieniä vielä niin, että ei tiedä mihin niitä antaisi tai lahjoittaisi - anteeksi kaikki ystävät ja kylän tutut!

Itse vietin myös viime viikolla tosi ihanan sieniretken Kitön metsissä läheiseni sekä labbis Iso Hoon  kanssa. Mikä sitä on mättäällä istua, syödä eväitä ja vielä saada iso kasa herkkuja kaupan päälle!

Tänä aamuna kyllä, lenkiltä tultua, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin (veroviranomaisten lepyttely...)  keittää syksyn esimmäinen hernesoppa! Miksi hernesoppa kuuluu talveen tai kylmään?
Olemmeko niin tapoihimme kangistuneita? Ja voihan sitä tehdä aina myös pakasteherneistä ja kruunata se lurauksella kuohuvaa sekä roiskauksella smetanaa....;o)

Itse olen armotta "perushernarin" kannattaja (lisään kyllä valmiiseen keittoon raakaa sipulia ja kunnon ranneliikkeen punssia). Kaveriksi hapanleipää tai näkkäriä, sinappia sekä kylmää maitoa.

HERNESOPAN OHJEEN VARMASTI KAIKKI TUNTEVAT

mutta...

pussillinen herneitä (kuivattuja)
pari porkkanaa
3 sipulia
palvattua kinkkua (jos teet vegen, jätä liha pois)
2-3 l vettä
liha/kasvislientä fondia/omatekemää
maustepussiin mustaa- mauste-, valko- ja viherpippuria
4 laakerinlehteä
herneet likoamaan edellisenä iltana tai sitten kuten minä teen, aloita keittäminen ed. iltana, keitä noin 4-5 tuntia (tulee samalla kun hommailet muita juttuja) ja seuraavana päivänä lisää vettä ja keitä tunti, pari ajastasi riippuen.
Sitten syömään!



Ja lopuksi tietty lättyjä ja hilloa!





Jotta elämä ei olisi vain ruusuista ruoanlaittoa lähden auton kuuraukseen niin sisältä kuin ulkoakin...Sitä ei voi nimittää sisustutamiseksi mitenkään...mutta joskus sekin on hoidettava ja muistettehan että nyt on

LEIVONTAVIIKKO eli jos saan ystäväni loistavien leipien ohjeet, liitän ne tälle sivulle!

MIKÄ TUOKSU!!!!

Tässä ohje, mitat ja asteet muunsin meille tutuimmiksi.

Poolish Baguettes
(Makes 3 demi-baguettes of about 8 oz. each):

Poolish:

• White flour: 150-200 g
• Water: 150-200 g
• Instant yeast: Just a speck (about 1/32 of a tsp)
•  
• Final dough:

• All of the poolish
• White flour: 300-350 g
• Water: 150-200 g
• Salt: 1.5 tsp
• Instant yeast: 1/2 + 1/8 tsp

The night before, dissolve the yeast into the water for the poolish, and then mix in the flour. Cover and let it ferment at room temperature for 12-16 hours. Once the poolish has bubbles breaking on top and has started to wrinkle, it's ready. It'll also smell ... really nice - sweet and nutty. Mmmm.

For the final dough, measure out the water and pour it into the poolish to loosen it up. Then pour the entire mixture into a bowl. Mix together the salt, yeast and flour, and then add it to the bowl as well. Mix it all up with a spoon and, once everything is hydrated, knead it for about 5 to 10 minutes, until it passes the windowpane test. Cover and let it ferment for two hours, giving it a stretch-and-fold at the one hour mark.

Divide the dough into three pieces, and preshape into rounds. Cover and let them rest about 20 minutes. Then shape into baguettes and cover, letting them rise for about 1 hour to 90 minutes. Score and bake on a preheated stone in a 220-230 c oven with steam for about 25 minutes.

Ja täältä ohjeet epin muotoiluun...


http://www.artisanbreadinfive.com/?p=152

SYYSHAIKEUTTA?

Vaikka tunnustaudun EHDOTTOMASTI kesäihmiseksi, kuulaat syysaamut ja pimeät illat saavat minussa aikaan ihmeellisiä oireita. Tarvitsen kynttilöitä, lohturuokaa, lukemista ja paksuja villasukkia sekä pehmeää sohvaa. Koiraakin on ihan mukava rapsutella - eikä kiire mihinkään, pikemminkin asiat jäävät tekemättä???

Olen alkuviikon kuluttanut kahlaamalla kaikki mahdolliset ruotsalaiset ja tanskalaiset sisustus- sekä ruokalehdet.
Lopputulos - koti joutuu taas muutoksille ja minun pitänee muuttaa Tanskaan tai etelä-Ruotsiin. Tanskassa taitaa iskeä kyllä kieliongelma? Kaiken oppii kait kun haluaa...

Tanskalainen tapa sisustaa ja tehdä ruokia on minusta äärettömän kotoisa, lämmin ja skandinaaville sopiva, vaikkakin osa sielustani rakastaa ranskalaista maalaisromantiikkaa, MUTTA ne ovatkin todella lähellä toisiaan!

Koska syksy on muutoinkin oppimisen ja hyvien päätösten aikaa kesän velttouden jälkeen, olen myös päättänyt tutustua vanhan tuttuni asuinsijaan Saaremaalla. Ken tietää vaikka ensi kesänä Ranskan sijaan kirjoitankin blogia sieltä...? Ainakin hrra Höger, olisi tyytyväisempi muutaman tunnin automatkaan kuin kolmeen päivään...Toisaaltaan sekin osaa arvostaa ranskalaista vapautta olla emäntänsä kanssa terassilla ja tutkailla paikallisia daameja;o)

Jos kuitenkin palaisimme ruokaan...Sipoon kalamiehet ovat kalastaneet hienosti ja ruokalistamme on ollut tosi kalavoittoista...Savusilakkalaatikkoa sinihomejuustolla, purjoperunasosekeittoa savulohella ja katkaravuilla, haukipullia, kalaa paistettuna, valkoviinissä keitettynä, vihanneksilla ja jopa "suomalaista surf and turfia" limemarinoitua siikaa kananpojalla - melko mielenkiintoista! Mielessäni on jo käynnyt lukuisia kertoja, miksi kukaan yrittäjä ei hoksaa tarttua näihin loistaviin kalastajiin ja avaa rantaan kunnon ruokapaikkaa tai ainakin savustus- ym. myyntiä. Onko halukkaita? Taidan haastaa Hjalliksen, siinähän he ovat ihan kulmillasi. Tuotteet taatusti tuoreita, lähiruokaa!!

Viikonloppuna tapasin hurjan joukon vanhoja, mukavia ystäviäni ja meillä ilta meni kasariluvun tunnelmissa - kiitos vaan teille kaikille, jotka tunnistavat itsensä tästä porukasta!
Sen illan musa- ja hodarifiiliksistä sunnuntaiaamuna söimme kunnon "mättöaamiaisen" eli


AMERIKKALAISIA PANNUKAKKUJA MUSTIKKASIIRAPIN KERA

4 dl vehnäjauhoja
3 rkl sokeria
1 rkl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
3 dl maitoa (kermaa)
2 kananmunaa
2 tl vanilijasokeria
1 tl sulatettua voita
liraus ruokaöljyä
1 dl Dolfin "Noir&Blanc Hot Chocolate Mix" tai mitä vaan suklaata kaapissa on!

Aineet sekaisin ja paista voissa pannulla. Päälle ISO loraus mustikkasiirappia.

SINIHOMEJUUSTOPARSAMUFFINEJA

4 dl vehnäjäuhoja
2 rkl jotain leseitä, siemeniä tai puurohiutaleita
1 tl leivinjauhetta
suolaa
pippuria
jauhettua muskottipähkinää
keitettyä parsakaalia
sinihomejuustoa
50 g sulatettua voita
2 kananmumaa

Taas helppoa kun heinän teko, kaikki sekaisin ja muotteihin. Uuniin 200 astetta ja noin vartti.


RAPEAA PEKONIA

No jokainen tietää miten pekonin paistaa, mutta jos et halua käryä (ja lopputulos liki yhtä hyvä) laita mikroon lautaselle pari talouspaperia ja pekonit siihen päälle. Tehosta riippuen pari kertaa 2-3 minuuttia ja voilá!


KOLMENJUUSTON PAAHTOLEIPIÄ

Meillä pidetään chevrestä, mozzarellasta ja jostain "haisevasta" birestä. Eli mitä vain juustoja ja voileipägrilliin tai paista voissa pannulla, kaksi leipää päällekkäin ja kaikki juustot, vähän pippuria siellä sisällä. Toki aina voi lisätä hyppysellisen chiliä ja valkosipulia tai jättää pois;o) NAM!


Kyytipoikana tietty tuoretta appelsiinimehua ja Cavaa, nämä tuskin esittelyjä kaipaavat!


Ainakin joku perheestämme osaa nauttia brutaalista syömisestä!

Niin ja muistutus kaikille

SILAKKAMARKKINAT KAUPPATORILLA 3.-9.10.!!!

SYKSYN TUULIA JA LÄMPIMIÄ HERKKUJA

Nyt jos koskaan tarvitaan lämmintä ruokaa ja PAAAALJOOON kynttilöitä, pienenä lisänä muutama punaviinilasillinen.

Lihapataohje ei ehkä sovellu arkiruoaksi, paitsi jos sen tekee parissa erässä, eli tänään aloitat, syöt huomenna - maku vain paranee.

Lohikeitto on taasen melkoista fastfoodia, eli jos puolituntia aikaa sen ehtii!

LIHAPATA DAUPE
4 hengelle


800 g naudan rintaa tai hirveä/riistaa
oliiviöljyä
pullo punaviiniä
100 g pekonia
1 porkkana
sipulia
valkosipulia
250 g tomaatteja (kalttaa, jos et halua kuoria tai käytä säilöttyjä)
sieniä/tatteja, mitä metsästä on löytynyt
suolaa
yrttejä; salviaa, rosmariinia, timjamia tai mitä sinulla on!
50 cl konjakkia
lihalientä/vettä


Kaikki pataan lisänä nesteet ja katso että lihat peittyvät, eli lisää vettä jos tarvitsee. Kypsytä miedolla lämmöllä useita tunteja ja tarkista nesteen määrä. Pata on valmis kun neste on likimain haihtunut ja liha "murenee" sormiin.
Lisänää perunaa/makaronia ja raikasta salaattia.



JUUSTOINEN KALA/LOHIKEITTO

perunaa
porkkanaa
sipulia
kalaa
Koskenlaskija-sulatejuustoa
ruokakermaa
maustepippuria
mustaapippuria
sirtuunan kuorta tai sitruunapippuria
TAI Fiskkrydda Granitista (vielä isompi TAI)  meidän kalamausteseos joka korvaa likimain kaikki muuta mausteet;o)
laakerinlehti
ripaus chiliä
tilliä
ruohosipulia
Keitä ainekset kalaa lukuunottamatta kypsiksi.
Lisää juusto ja kerma, kalat, hauduta hetki ja tilli sekä ruohosipuli.
Lisänä paahdetut hapan/saaristolaisleivät ja MAITO!



Mukavana iltalisänä viinin kaveriksi

VIIKUNOITA LAVENTELIHUNAJAN JA VUOHENJUUSTON kanssa

Eipä muuta kun viikunat lohkoiksi, lisää hunaja (sekoita hunaja ja laventeli mieluiten jo aikaisemmin, jotta ehtii maustua) päälle nokare chevre-juustoa.

Simplement!


Nyt nauttimaan syyssäästä ja lenkille koiran kanssa joka mieluiten nukkuisi....missä on ne koirat jotka haluavat ulos heti aamusta???

SYKSY TULEE - VAAN EI HAITTAA MITÄÄN!

NYT ON AIKA VIIMEISTÄÄN...

Lopettaa lomailut ja alkaa olla viimeinen hetki nostaa pellosta ylös ne mitä sinne vasta hetki sitten laitoimme.
Hyvällä tai huonolla menestyksellä.
Itse olin tänä kesä ensikertalaisena "peltoilijana", toki olen koko ikäni seurannut mummoni ja vanhempieni sekä appivanhempieni maatöitä, mutta nyt keväällä päätin itse pärjätä!
No kuinka siinä kävi...?
Hyvin ja huonosti. Täytyy myöntää.

Saimme loistavan saaliin kesäkurpitsoista, yrteistä, perunoista, punajuurista, salaateista, kaaleista, pinaatista, MUTTA tomaattimme pettivät meidät täysin (ensi vuonna on kasvihuone! Jos joku haluaa eroon vanhoista ikkunoistaan, otan ne mielelläni rakennusprojektiin, en nimittäin halua mitään uutta ja suoraviivaista kasvihuonetta, vaan vanhan, ränsistyneen ja vetoisan -  eli ...).
Josta johtuen hukumme vihreisiin tomaatteihin!

Pari yötä tuskaillessani muistin elokuvan "Paistetu Vihreät Tomaatit" - mistä sinäänsä ei apua, on muuten ihan katsottava elokuva. Tillitin sen ruokaohjeen toivossa! No ne jotka sen ovat nähneet tietävät kuinka siinä kävi, mutta sen jälkeen selailin vanhoja jenkkiläisiä ruokaohjeita ja tässä muutama:

PAISTETUT VIHREÄT TOMAATIT

1 kanamuna, rakenne rikottu
1,5 dl piimää
1 dl vehnäjauhoja
1 dl korppu-, ruis- tai maissijauhoja
1 tl suolaa
pippuria
öljyä paistamiseen

Yhdistä muna ja piimä. Sekoita puolet vehnäjauhoista ja kaikki muut kuivat aineet.
Leivitä tomaatit ensin pelkässä vehnäjauhossa, sitten kasta muna-piimäseokseen ja sitten pyörittele
jauho-mausteseoksessa.
Lisää pannuun öljy, paista rapeiksi ja ripottele sormisuolaa päälle.


HILLOTUT VIHREÄT TOMAATIT

1 kg pieniä vihreitä tomaatteja
1 l vettä
1 rkl merisuolaa

Mausteliemi:
4 dl vettä
21/2 dl väkiviinaetikkaa
3 dl sokeria
5 kokonaista neilikkaa
1 kanelitanko
1 rkl sinapinsiemeniä

Pistele tomaatiti haarukalla tai viillä. Kiehauta vesi ja suola. Keitä tomaatteja siinä 10 min. Nosta ylös ja kalttaa/kuori.
Sekoita kattilaan mausteliemi ja keitä tomaatteja miedolla lämmöllä, kunnes ovat läpikuultavia.
Siirrä tomaatit purkkeihin ja siivilöi liemi päälle.
Valmiita noin viikon kuluttua.

Näillä ohjeilla ja terveisillä että mausteyrttisekoituksemme ovat onnistuneita ja toimitamme niitä 30 ja 50 g pusseissa!


SATO TALTEEN JA SIENEEN!!

SUVIVIRSI

Viimeistään tällä hetkellä useissa kodeissa käy hyörinä - ensi viikolla moni nuori sekä aikuisopiskelija saa päätökseen pitkän tien ja juhlat voivat alkaa!

On hetki aikaa kerätä voimia ja sen jälkeen aloittaa uusilla haasteilla. Pää pyörällä ajatuksia mihin asetun, mikä on paikkani? Elämännälkä on kova ja niin pitääkin.

Luin Helsingin Sanomista Roosa Murron kolumnin ja jotenkin toivoisin että kaikki eivät ajattelisi ihan samoin.
 Koulutus ja elämässä eteen päin pääseminen sekä pärjääminen ovat tärkeitä asioita, mutta huolestuttavaa on mielestäni se jos nuoret unohtavat elää! En tarkoita että kaikkien pitäisi heittää reput selkään ja etsiä itseään Intian vuoristossa ikuisuuksia, mutta pieni hengähdystauko on kai jokaiselle ja jokaikäiselle tarpeen.
Monien mielestä varmaankin "hullu ajatus" mutta, valtion säätämä "pakollinen" irtiotto - armeija, antaa myös aikaa miettiä mikä minä olen. Itselläni on kaksi poikaa ja tytär. Välivuosi sekin on, vähän erilainen - helppoa se ei aina ollut, ja onko siinä käskyttämisessä sitten järkeä, siihen en ota kantaa, mutta varmaankin siellä moni asia asettui paikoilleen. Ja nythän tytötkin voivat halutessaan tehdä samoin. Lisäksi onneksemme on monia muitakin tapoja;  kuka lähtee vapaaehtoistyöhön, kuka maailmalle ja osa jatkokoulutukseen hetimiten.

Parasta on valitsemisen vapaus ja tärkeää kuunnella ihan itseään!

Minulle, henkilölle, joka käy melko lailla aina täysiä, kuten Duracell-pupu, haluan kaiken heti tai mieluiten olisi pitänyt olla jo. On ollut äärettömän haastavaa ja nautinnollista aloittaa puutarhurina. Mikään ei valmistu heti. Varmuutta ei ole mistään. Jos saan satoa, onnistuuko kuivaus? Tuleeko hometta? Tuholaisia?
Joka päivä käyn juttelemassa kasveilleni ja odotan innolla mitä maasta työntyy. Nuorisoni pitää minua täysin kajahtaneena - joskin se ei lie heille outoa;o)

Olen löytänyt odottamisen ilon ja opin koko ajan, että kaikkea ei voi suunnitella etukäteen ja tärkeintä - suunnitelmia on lupa muuttaa!

 NYT NAUTITAAN JA JUHLITAAN - ONNEA KAIKILLE!!!

SALVIAA JA RISTIKONTEKOA

Aurinko!

Kyllä on mukavaa - vaikkakin naapureiden kannalta varmaan haasteellista, meillä alkaa aamut jo ennen kuutta! Höger ei malta olla enää paikoillaan ja kärkkyy lintujen sekä ampiaisten!! perään heti aamutuimaan. Minä kun kehuin että omaan koiran joka arvostaa aamu-unia. No nyt nukkuu onnellisena ja arvatkaa missä...Sängylläni ja muka niin sikeässä unessa, että ei ajatustakaan lähteä pois. Eli "Battle Of Sänky" on käynnistynyt. Painoeroa meillä on enää 6 kiloa (minun plussakseni, täten julkisesti kerrottakoon;o)

Olin ajatellut laittaa tänään tänne ohjeen helposta ja herkullisesta salvia-sitruunapastasta ja ilokseni huomasin, että Maikkarin aamussa, ruokaosiossa myös käsiteltiin salviaa..Yhteensattuma, mutta ei anneta sen haitata.

Eli tällaisena hellepäivänä kun kiireellä pitää päästä multahommiin tai rannalle, sekä töihin ja kouluun salviapasta on nopea "fastfood".

Keitä pasta, sillä aikaa freesaa pannulla salvian lehtiä ja valkosipulia voi/öljyseoksessa. Valuta pasta, sekoita salviaan ja raasta päälle sitruunan kuorta, parmesaania, pippuria ja hyppysellinen chilisuolaa tai tavallista maun mukaan. Voilé!

Ristikko ei muuten tarkoita sanaristikkoa vaan sitä seinämää, mitä vasten kasvit kasvavat... En vielä myönnä etteikö akkuporakone pysy käsissäni, mutta tekele on aika onnettoman näköinen. Nyt hanskat käteen ja yksi yritys vielä, sitten odottelen innokkaita nikkari-ihmisiä apuun!

Samoin  olen opetellut pistokkaiden juurruttamista kasveista, eli seuraavan viikon tuotokset ovat erityisen mielenkiintoisia... Joku on joskus maininnut, että liika innostus ei ole hyväksi, mutta minusta on hauskaa kun voi huomata että joka päivä oppii jotain uutta - oli se tapa sitten helppo tai vähän vaikeampi!!

Kuvia luvassa - jos ovat julkaisukelposia!!

Eikä tarvittu sänkytaistelua - 50 kiloinen sylikoirani päätti majoittua kirsu kaulaani vasten parveketuoliin, syliini, läppärin päälle ja mitä ilmeiseimmin odottaa putoavia paahtarinpaloja, suklaakahvia sille en anna!